lauantai 22. syyskuuta 2018

Yöhousuista kestovanulapuiksi


Zero waste -huumassani ompelin kesällä kestohedelmäpussien lisäksi kestovanulappuja. Kangas on vanhojen flanellisten yöhousujeni lahjetta, ihanan pehmeää siis. Leikkasin kankaasta pyöreitä lappusia ja ompelin yhteen kestolappuun kaksi kerrosta päällekkäin. Saumuria minulla ei ole, vaan reunat ompelin tavallisella ompelukoneella siksakilla. Kokeilin myös paksua huovantapaista kangasta kestovanulappuihin; niiden reunoja ei tarvinnut ommella, ja yksi kerros kangasta riittää jo tukevaksi vanulapuksi. Ne ovat alemmassa kuvassa pinon alimmaisina. Olen todennut ne muuten hyviksi, mutta niissä on aavistuksen liian karkea pinta silmänympärysten herkälle iholle silmämeikkiä poistaessa. Muutoin kasvoille ne taas sopivat ihan hyvin, kun kangas tavallaan kuorii samalla.


Ompelin kesällä pienen testierän, ja tänään parikymmentä flanellilappua lisää. Itse en niitä kaikkia tietenkään tarvitse, vaan annan niitä ehkä tutuille joskus. Tänään ommellessani vedin flanellilappujen reunat varmuuden vuoksi kaksi kertaa ympäri siksakilla, niin reunat pysyvät ehkä vieläkin paremmassa kunnossa. Olen käyttänyt kesällä ommeltuja lappuja nyt jo useita kertoja, ja hyvin ne ovat käyttöä ja pesua kestäneet. Minulla roikkuu kylppärin naulakossa pieni pesupussi, johon laitan kestolaput käytön jälkeen odottamaan pyykkiä, ja sopivan hetken tullen viskaan pesupussin pyykin sekaan peseytymään. Tosi kätevää, enpä enää kaipaa kertakäyttöisiä vanulappuja!

Tavallista irtovanua minulla on vielä aika pitkäksi aikaa jäljellä; sitä olen käyttänyt oikeastaan vain kynsilakan poistamiseen. Kesällä ompelin vielä kolmannestakin kankaasta (vanhan mustan Marimekko-huivin reunoista) muutaman kestolapun, joita aion vanun loputtua kokeilla kynsilakan poistoon - niitä kun ei viitsi samoilla lapuilla poistaa millä putsaa silmistä meikit.