Tammikuun hävikinestoruokia

Vuosi vaihtui jälleen. Jonain vuonna tein oikein uudenvuodenlupauksen, että kyseisenä vuonna kokeilen enemmän uusia ruokia - tänä vuonna en sitä varsinaisesti luvannut, mutta niin haluan edelleen tehdä. Alkuvuodesta onkin tullut kokkailtua kaikenlaista; vegaanihaasteeseen en kuitenkaan lähtenyt mukaan, vaikka sekin olisi ollut mielenkiintoinen.

Tässä pari ruokaa, joita sävelsin jääkaapista löytyneistä aineksista männäviikoilla. Varsinkin kasvissosekeiton teosta on jo sen verran aikaa, etten tarkalleen enää muista, mitä kaikkea siihen tuli, mutta vaikeaa sen tekeminen ei missään tapauksessa ollut.

Ainakin Koskenlaskijaa...

...bataattia, palsternakkaa ja perunaa...

...sekä pinnalle nachopussin pohjalta murusia "kruntongeiksi".

Varmaan myös kasvislientä ja mausteita. Ei kai sitten muuta. Hyvää oli!

Toinen, tuoreempi kokeilu oli nyhtökaurawokki maustettuna vihreällä currylla. Muutama kaapista löytynyt nuudelikerä, aiempaan kokkailuun käytetyn kookosmaidon jämät, vihreää currytahnaa, kourallinen pakasteherneitä, paketti nyhtökauraa, sipulia ja valkosipulia, kalakastiketta ja jo vähän nuupahtaneen limenpuolikkaat viimeiset mehut sekä raastettu kuori. Ei pöllömpää tämäkään!

Jämäruokien ikiklassikko on tietysti lämpimät voileivät. Viimeksi upotin niihin viimeiset minitomaatit, fetapalasen, pienen sipulin loput ja juustoa päälle. Tässä toki havainnollistettuna vielä lämmittämättömänä. Lämppärit ovat mainiota hävikinestoruokaa; niihinhän voi laittaa melkein mitä vain!

Mitkä ovat sinun keittiössäsi hävikinestoklassikoita? Entä uusia suosikkeja?

Sekosukat

Talven tullessa puikot ovat alkaneet taas heilua. Neuloin useammat villasukat joululahjaksi, ja nämä seuraavat sukat ajattelin lahjoittaa hyväntekeväisyyteen jotakin kautta. Käytin pikkuruiset lankajämät sukkiin, joista tulikin jokseenkin joulunväriset. Kaikkea vaan sekaisin sen kummemmin miettimättä. Voitte kuvitella, että näissä oli päättelemistä!

Kannattaa kokeilla, minkä näköisiä sukkia sinun lankavarastosi pikkukeristä tulisi tällä tavalla!

Kokeilin sukkia sen verran omaan jalkaan, että osaan määritellä niiden koon. Pikkuisen naftit minulle - menee ehkä 35-36-kokoiseen jalkaan passelisti. Toivotaan, että kuka ne sitten saakin, pitää niistä!

Joulukorttipaja aukeaa

Ollaan jo pian marraskuun puolivälissä. On ehkä lupa ajatella joulua, kun se tulee kuitenkin niin nopeasti, ja on myös hujauksessa ohi, ennen kuin siitä on ehtinyt nauttia tarpeeksi. Joulupukin villasukkapajalla on ollut jo kova tohina käynnissä, ja nyt alan suunnitella joulukorttiaskarteluita. Kuten aiemminkin, pyrin käyttämään joulukortteihin mahdollisimman paljon kierrätysmateriaalia. Täältä, täältä, täältä ja täältä löydät aiempien vuosien joulukorttejani. Tässä viimevuotisia:

Materiaaleina valmiita korttipohjia, tarranauhojen jämiä, kapeaa kartonkisilppua, voimapaperia ja huonosti kopioiduista nuoteista leikattuja suikaleita. Kyniä, sakset ja liimaa. Siinä kaikki. Viime jouluna mentiin aika pitkälti joulukuusiteemalla:

Nyt pitää koluta askartelulaatikot läpi ja miettiä, minkähänlaisia kortteja tänä vuonna valmistaisi!

Murusia

Sain tuparilahjaksi pussillisen ihania hamppusnackseja, jotka ovat olleet varsinkin työpäivinä pelastus helppona ja maukkaana taukoeväänä. Pussin tyhjennyttyä jäljelle jäi kuitenkin pientä murua, jonka käytin kasvis-kikhernekeiton päällä krutonkien tapaan.

Kesän aikana kasvattamani basilikat alkavat jo vähän kulahtaa - ehkä olen pitänyt niitä liian pitkään kylmässä parvekkeella. Osa lehdistä on kuitenkin vielä ihan kunnossa, ja basilikasta sain myös kivaa makua keittoon muru-krutonkien kaveriksi.

Kaiken maailman jämät nacho-, hamppusnacks-, näkkäri- ym pakkauksista kannattaa siis säästää esimerkiksi tähän tarkoitukseen!

Purkkivalot

Sain viime vuonna tädiltäni lahjaksi megaison lasipurkin, jonka kyljessä komeilee teksti "Cookies". Keksejä minulla ei koskaan ole sentään niin paljon, että niitä noin suuressa purkissa voisin säilyttää, enkä muutenkaan ollut vielä löytänyt "sitä oikeaa" sisältöä kyseiselle purkille.

Kesällä sain pelistä palkinnoksi valkoiset riisipaperipallovalot. Omistan jo toiset pallovalot, jotka ovat blogin kuvissa aiemmin vilahdelleetkin, ja mietin jo näiden uudempien antamista eteenpäin. Tänään kuitenkin avasin pakkauksen ja kokeilin, mahtuisivatko valot tuohon isoon lasipurkkiin.

Juuri täydellinen mitoitus! Valot ja lasipurkki löysivät toisensa ja tuovat nyt valoa syksyn hämäriin iltoihin kirjahyllyn päällä.

Paristokotelon jätin purkin ulkopuolelle, jotta valot on helppo kytkeä päälle ja pois.

Superhelppo pipotuunaus

Syksyn kylmetessä olen kaivanut esiin lämpimät huivit ja pipot. Huomasin, että oikeasti lämpimiä pipoja minulla ei ole kovin montaa. Tällä hetkellä kun raha ei tunnu todellakaan kasvavan puussa, en lähde ensimmäisenä uuttakaan ostamaan - niinpä kaivoin kirppiskasastani jo useaan otteeseen myynnissä olleen punaoranssin pipon. Ostin sen jokunen vuosi sitten alennuskorista kolmella eurolla. Se on ihan kiva, mutta viime talvena en muistaakseni pitänyt sitä kertaakaan, koska se tuntui vähän tylsältä, ja siksi laitoin sen kirppiskasaan. Nyt päätin kuitenkin tuunata sitä pikkuisen.

Väkersin pipoon vanhan kunnon villalankatupsun. Ohjeita löytyy netistä pilvin pimein, joten en sen enempää tupsun teosta ala tässä selostaa. Vajaan puoli tuntia kierittelin mustaa lankaa tupsuksi, ja toivoin, että siitä tulee sopivan kokoinen, kun en yhtään muistanut minkä kokoisia tupsuja olin aikanaan samoilla kehikoilla tehnyt.

Tupsusta tuli onneksi juuri sopivan kokoinen ja myös tarpeeksi tuuhea - pikkuisen sitä vielä saksilla lopuksi trimmailin.

Pujotin tupsun kiinnityslangat neulalla pipon läpi ja solmin ne tiukasti nurjalle puolelle. Tarvittaessa ne saa napsaistua poikki, jos vaikka joskus haluaakin ottaa tupsun pois tai vaikka vaihtaa tilalle toisen värisen!

Hyvin simppeli ja nopea tuunaus teki minun mielestäni piposta heti monta kertaa kivemman näköisen.

Tällaista pikku puuhastelua vapaapäivän kunniaksi. Tai itse asiassa alkaneen täysin vapaan viikonlopun. Hyvin harvoin pääsen sellaista viettämään. Taidan lähteä ulkoilemaan tuonne auringonpaisteeseen ja kauniiseen ruskaan, syödä jotain hyvää, puuhastella vähän lisää kotijuttuja, sekä sytyttää kynttilän yhden blogini aktiivisen lukijan, rakkaan mummini muistolle. <3

Kesävauvalle

Minivinkki lahjapaketointiin: Sain mamalta kauan sitten paketillisen IvanaHelsingin postikortteja. Kortit ovat vuosien saatossa käyneet vähiin, ja niitä säilyttänyt kaunis punavalkoinen pahvirasia on odotellut uutta käyttöä. Nyt se pääsi käyttöön täydellisen kokoisena lahjapakettina, jonka vein ystäväni kesäkuussa syntyneelle tyttövauvalle. Pikku boksi oli mainion muotoinen ja kokoinen villasukkaparille ja cd-levylle, jolle kokosin kivoimpia lastenlauluja. Levy oli sarjassaan jo toinen; ystävän ensimmäiselle lapselle kokosin rauhallisia kehtolaulutyyppisiä biisejä, kun taas pikkusisko sai levyllisen menevämpää musaa.

Kannattaa siis säästää tällaiset kauniit rasiat ja laatikot pieniä lahjoja varten!