Ihana kesä. Ihana ihana ihana. Kuukauden ulkomailla huitelusta huolimatta olen ehtinyt nähdä ihan hirmuisen määrän tuttuja tänä kesänä, ja heinäkuun hellekelitkin ovat onneksi tehneet kesästäni oikean kesän. Auton trippimittariinkin on omistajanvaihdoksen jälkeen kertynyt kolmen viikon matkusteluista noin 1600 kilometriä. Kyllä, omistan nykyään auton. Aika hurjaa, kovin aikuismaista, mutta vapauttavaa ja oikeastaan aika kivaa.
Tänään huristelin autollani maman luota kolmisen tuntia kotiin, ja lähes samoilla vauhdeilla kotikylille marjoja poimimaan. Vanha mummula on ollut jo useamman vuoden asumattomana ja myynnissä, ja vaikka koko sydämestäni toivonkin, että mummu saisi sen myytyä ja pääsisi kahden kodin loukusta, salaa kuitenkin toivon talon ja pihapiirin pysyvän suvussa. Oi, kunpa olisin rikas - ostaisin talon itselleni kesäparatiisiksi.
Mummulan pihalta löytyy paljon viinimarjapensaita, karviaispensaita, omenapuita, raparperia... Kaikkea ihanaa. Sain tänäkin vuonna käydä poimimassa viinimarjoja niin paljon kuin halusin, koska niitä ei ilmeisesti kukaan muu sieltä poimi. Kuuntelin Scandinavian Music Groupia iPodista ja keräilin punaisia herukoita ämpäriini. Viitisen litraa poimin, ja paljon jäi vielä pensaisiin. Keräsin myös pari rasiaa karviaisia.
Seuraava vinkki on varmaan monille itsestään selvä, mutta jos joku ei ole tullut tätä kierrätysideaa ajatelleeksi, niin näin satokaudella kannattaa pistää korvan taakse!
Kaikenlaiset raejuusto-, rahka-, viili- yms. purkit kannattaa huuhdella ja säästää muovikansineen pakastusrasioiksi. Minulla rasioita kertyy niin paljon, etten tietenkään kaikkia ole säästänyt, mutta joitakin kuitenkin. Toisin sanoen ilmaisia pakastusrasioita! Varsinkin nuo pienet pyöreät ovat käteviä annosrasioita esimerkiksi marjapiirakkaa varten.
Vanhan mummulan piha on yksinkertaisesti hurmaava kesäisin. Jos ja kun se joskus saa uudet omistajat, toivon todella, että ihanaa pihaa ja puutarhaa osataan arvostaa ja käsitellä sen ansaitsemalla rakkaudella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti