torstai 6. kesäkuuta 2013

Inspiraatio on palannut!

Meni tovi jos toinenkin, kun odottelin käsityöinspiraatiota. Viimeksi olen tehnyt jotain käsityöjuttuja varmaan silloin, kun oli vielä lunta maassa. Ja tässä 30 asteen helteessä siitä tuntuu olevan aika pitkä aika!

Kuinka ollakaan, tänään se tapahtui. Jaksoin nostaa huollossa käyneen ompelukoneen ulos kaapista ja kokeilla, toimiiko se. Toimiihan se. Siitä innostuneena sain tänään valmiiksi kolme eri projektia. Tässä niistä yksi, joka on tosiaan junnannut projektiasteella jo parisen kuukautta.

Taustatiedoksi pitää kertoa, että käsityöurani alkua vauhditti aikanaan eräs muistaakseni 7- tai 8-vuotissynttäreillä saamani lahja. Tuttavaperheen äiti oli koonnut kenkälaatikkoon mahtavan käsityöpakkauksen: pieniä kankaita, lankoja, nauhoja, kaiken maailman käsityötarvikkeita. Kyseinen laatikko on edelleen tallella, ja myös jokunen siinä alun perin ollut kangaspala. Ainakin raidallinen flanelli ja vanhan roosan värinen puuvillakangas ovat osa tuota lahjaa, ja nyt ne pääsivät käyttöön. Olin nähnyt muissa blogeissa itse tehtyjä viirinauhoja, joten päätin kokeilla sellaista itsekin.


Leikkasin viidestä eri kankaanpalasta samankokoisia kolmioita. Olen käsitöissä yleensä sellainen "mennään siitä, mistä aita on matalin" -tyyppi, joten en jaksanut sen kummemmin huolitella kolmioiden reunoja vaan tein niihin ainoastaan ompelukoneella siksakit. Tämän takia käsityötekeleeni ja niiden huolittelut eivät ainakaan omasta mielestäni kestä lähempää tarkastelua, mutta kunhan kasassa pysyy, niin se on pääasia. :D


Nauhaksi laitoin pesukonevärillä värjäämääni mustaa kangasnarua. Se oli entisessä elämässään vaaleansinistä, mutta siinä oli vähän jotain likaa, niin päätin heittää narut värjäykseen muiden värjättävien kanssa. Löysin nämä narut keväällä tehdessäni käsityövarastoinventaariota - enkä todellakaan tiedä, mistä ne ovat peräisin!


Käytin punaista ompelulankaa tarkoituksella piristämään. Kaiken ei aina tarvitse olla pohjavärin kanssa sävy sävyyn. Taitoin kolmion kerrallaan narun päältä ja ompelin taitoksen yksinkertaisesti suoralla kiinni. Näin kolmioita pystyy tarvittaessa liikuttelemaan, jos haluaa isommat tai pienemmät välit niihin. Tosin yhden kolmion kohdalla ompelin vahingossa narunkin päältä, ja sehän ei sitten tietenkään liiku mihinkään... mutta olkoon. Ei ole niin justiinsa.


Nyt vaan järjestämään kesäjuhlat ja ripustamaan viirinauha esille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti