Paita päässä

Olin jo pidemmän aikaa kypsytellyt mielessäni ajatusta vanhan trikoopaidan tuunaamisesta pipoksi. Muutama viikko sitten myös yksi kaveri puhui samasta ideasta, ja siitä taisinkin saada intoa toteuttaa ajatukseni. Tänään googlasin trikoopipon ompeluohjeita, ja huomasin muidenkin keksineen saman idean vanhan paidan käyttämiseen (ensimmäisenä hakukone löysi Tuunausblogin, joka vaikuttaa ensisilmäyksellä mielenkiintoiselta, pitääpä tutustua tarkemmin!). Trikoopipon ohjeen kurkkasin Kukikkaat kuosit -blogista ja sovelsin ohjetta tapani mukaan "mutkat suoriksi" -tyylillä.

En siis jaksanut tehdä pipoon vuorikangasta, vaan pelkästään yksikerroksisella trikoolla mentiin. Mitään sen kummempaa kaavaakaan en leikellyt, vaan käytin mallina kaupasta ostettua trikoopipoani.

Kaarevat reunat kiinni ensin suoralla ja sitten siksakilla. Sitten lovi päälaen kohdalle (katso tarkemmin Kukikkaista kuoseista) ja sieltä sauma umpeen.

Tadaa, valmista tuli. Tämä oli kyllä niin helppoa, että taidan vielä illan ratoksi haastaa ompelutaitoni ja kokeilla sellaista vuorillista versiota. Olen pitkään haaveillut valkoisesta raitapiposta ja tässähän se nyt on! Jee!

Eilen muuten iski syksyn ensimmäinen neuloosi. Villasukkaa pukkaa niin ettei malta muuta tehdäkään. Paitsi vähän pipoja välillä. Ja töissäkin pitää käydä. Ensin aloitin vihdoin ja viimein lakanakuteesta virkkaamisen, mutta se oli heti kättelyssä niin raivostuttavan takkuista puuhaa, että päätin suosiolla luovuttaa. 

Meni hermot.

Pitää hankkia jostain trikookudetta, jos se olisi vaikka vähän paremmin käsiteltävää.

Tänään tuunailujani on säestänyt The Beatles - valitettavan usein iltaisin taustalla mölyää televisio, vaikka kukaan ei sitä katso. Tästä lähin olen päättänyt pitää taustalla mieluummin musiikkia kuin antaa telkkarin räpättää yksinään vain sen takia, että telkkarin kuuluu olla iltaisin auki. Beatlesia ei olekaan tullut aikoihin kuunneltua.

Tänään lavuaarissakin on kellunut yksi aluillaan oleva projekti... katsotaan mitä siitä syntyy!