maanantai 30. heinäkuuta 2018

Pieniä nollahukka-askelia

Olen viime aikoina lueskellut ja selaillut todella paljon erilaisia blogeja ja Instagram-tilejä, joissa annetaan vinkkejä jätteettömämpään elämään. Termit zero waste ja nollahukka ovat siis olleet kovassa käytössä hakusanoina. Kierrätys, roskan vähentäminen, tavaroiden tuunaaminen ja muut ekoilut ovat olleet jo vuosia osa omaa elämääni, mutta vasta nyt olen havahtunut todella siihen, että sen sijaan että käytän jotain uudelleen, voin ehkäpä jättää sen kokonaan hankkimatta tai ottamatta vastaan.

Muovipussista kieltäytyminen on minulle jo arkipäivää, mutta nyt opettelen katsomaan kaupassa tuotteiden pakkausmateriaaleja, kieltäytymään ravintoloissa ja kahviloissa ylimääräisistä kertakäyttöjutuista kuten muovipilleistä ja -aterimista, käyttämään vaihtoehtoisia keinoja esimerkiksi ruoan säilytyksessä muovikelmujen ja folion sijaan, ja niin edelleen.



Esimerkiksi viime perjantaina ilahduin kovasti, kun Helsingissä Rullassa lounastaessani huomasin ravintolan ottavan nollahukka-ajattelun hienosti huomioon. Jälkeeni ei jäänyt ruokailusta muuta jätettä kuin yksi servetti (sitäkään en olisi muuten tarvinnut, mutta oli niin tuhottoman kuuma, että sillä piti pyyhkiä hikeä otsalta!). Riisipaperirullien ympärillä ei ollut mitään ylimääräisiä kääreitä, keiton sai annostella itse ja näin ollen ottaa juuri sen verran mitä aikoo syödä, ja annoksen dippikastikkeet tarjoiltiin nekin pienissä keraamisissa astioissa. Ravintolan take away -astiat ovat kierrätettäviä, eikä asiakkaille tarjota automaattisesti paperipussia mukaanotettavaksi, vaan heiltä kysytään haluavatko he annoksilleen sellaisen. Tulee tuplasti parempi mieli, kun syö herkullista ruokaa paikassa, jossa tällaisiin asioihin on panostettu!




Myös muovisten vesipullojen aikakausi on osaltani nyt ohi. Löysin pari viikkoa sitten Uumajan Stadiumista tukevan lasisen juomapullon, josta olen ollut tosi iloinen. En toki ole aiemmin ostanut vettä muovipulloissa - paitsi reissussa sellaisissa maissa, joissa vesijohtovettä ei voi juoda - vaan käyttänyt muutaman kuukauden välein ostamani puolen litran hyvinvointijuoman pulloa uudelleen ja uudelleen. Voin sanoa, että lasisesta pullosta hanavesi maistuu noin miljoona kertaa raikkaammalta kuin muovipullosta!



Meillä on kotona iso määrä erilaisia lahjaksi saatuja suihkusaippuoita, jotka eivät kyllä kaikki mene CosmEthicsin tutkan läpi, mutta ne aiotaan kuitenkin käyttää. Sama pätee shampoisiin. Kun ne saadaan kulutettua loppuun, aion ottaa kokeiluun viikonloppuna Ruohonjuuresta hankkimani suomalaisen Flow-kosmetiikkamerkin palashampoon ja -sheivaussaippuan. Ne ovat kuulemma tosi riittoisia, ja myös käteviä matkoilla, sillä ne voi ottaa mukaan käsimatkatavaroihin. Ja mikä parasta, ne on pakattu pahviin. Toivottavasti tulevaisuudessa kylppäristämme jää mahdollisimman vähän tyhjiä muovipakkauksia jälkeen!

Esimerkiksi tällaisin pienin askelin taivallan kohti toivottavasti jätteettömämpää ja yksinkertaisempaa elämää. Paljon on opeteltavaa ja muistettavaa, mutta pienetkin valinnat silloin tällöin ovat paljon parempi vaihtoehto kuin olla välittämättä ollenkaan.

Lisäsin eniten lukemieni Nollahukka- ja Kemikaalicocktail-blogien linkit tuonne oikealle linkkilistaan. Toivottavasti joku teistäkin innostuu ja inspiroituu niistä!

2 kommenttia:

  1. Kyllä tuo muovin määrä on ihan järkyttävää. Sen huomaa siitä, miten paljon jätettä kertyy, kun kuskailen muovijätettä ekopisteeseen. Mahtava löytö tuo lasinen pullo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä kertyy niin huomaamatta, enkä ainakaan itse ole tajunnut edes ajatella koko asiaa ennen kuin lukemani tekstit ovat ravistelleet silmiäni auki asian suhteen.

      Noita lasisia ja teräksisiä pullojakin tuntuu olevan koko ajan enemmän tarjolla, tosi kiva juttu! Suosittelen!

      Poista