Arabiasta takaisin Pasilaan junalle käppäillessäni huomasin matkan varrella siirtolapuutarhan. Ne ovat aina kiehtoneet minua, mutta jostain syystä en ole koskaan käynyt sellaisessa. Ensin bongasin pienen portin alueen tienpuoleiselta reunalta, mutta se oli lukossa. Ajattelin, että ehkä siirtolapuutarhaan pitää olla avain, ettei kuka tahansa pääse sinne sotkemaan toisten suloisia puutarhoja.
Lähdin kiertämään aluetta ja löysin toisen portin. Sekin oli lukollinen, mutta jostain syystä jäänyt aavistuksen raolleen. Livahdin siitä muina miehinä sisään.
Niin lähellä pääkaupungin vilkasta keskustaa, mutta kuitenkin niin rauhaisaa ja uskomattoman kaunista. Mieli lepäsi, kun käveli pitkin Omenapolkuja ja Kirsikkapolkuja ja Päärynäpolkuja. Puutarhat olivat vehreimmillään ja kukat loistivat värikkäinä. Helteisenä päivänä moni siirtolapuutarhapalstan omistaja olikin paikalla kuopsuttelemassa kukkapenkkiä tai maalailemassa mökkiä.
Aivan ihanaa. Minäkin haluan tuollaisen pikku mökin ja söpön pienen kasvimaan. Omia perunoita ja porkkanoita ja mansikoita ja yrttejä. Oma pieni piilopaikka, mutta kuitenkin ihmisiä ympärillä.
Alueen toiselta reunalta paljastui avonainen portti ja autotie, joka vie palstanomistajat puutarha-alueen parkkipaikalle. Tietysti. Hetken ehdin jo luulla, että olin päässyt "vahingossa" asiattomilta kielletylle alueelle ihastelemaan ja kuvailemaan. Se siitä pikku jännityksestä. Anyway, tutustumisen arvoinen paikka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti