torstai 20. huhtikuuta 2017

Vihreä pasta

Olen nähnyt somessa aika monta vilahdusta erilaisista "vihreä pasta" -resepteistä, ja tänään kokkailin iltapalaksi oman vihreän pastani sellaisista raaka-aineista, joita kotoa sattui löytymään. Pastaksi keitin lasagnelevyjä ja suikaloin ne keittämisen jälkeen pizzaleikkurilla, kun muuta pastaa ei ollut. Ei kovin esteettistä, mutta ei kai sillä niin väliä.


Kun pasta oli keitetty ja laitettu valumaan, kuullotin kattilan pohjalla pari valkosipulinkynttä ja suikaloitua kesäkurpitsaa. Lisäsin muutaman pakastepinaattikuution ja kourallisen pakasteherneitä. Ruokakermapurkista oli edellisen ruuanlaiton jäljiltä jäänyt puolet, sen lisäsin kattilaan samaan aikaan suikaloidun pastan kanssa. Mausteeksi suolaa, pippuria, sitruunamehua, tuoretta ruohosipulia sekä parmesaania.


Vihreä pasta maistui oikein hyvin iltapalaksi, poikaystäväkin kehui! Olisin kaivannut kuitenkin ehkä vielä jonkinlaista särmää makuun; ehkä lisää parmesaania tai suolaa, lisää sitruunamehua tai mieluummin limeä, hiukan limenkuorta, ja mahdollisesti pikkuisen hunajaa. Ensi kerralla sitten tuunattu versio!

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Mifuplektrat


Kollega kertoi töissä hyvän vinkin. Lapsille voi askarrella itse plektroja kanteleen soittoa varten Oivariini-purkin kannesta - tein tänään mifuruokaa, ja totesin sen rasian kannen olevan myös passeli tähän tarkoitukseen. Leikkelin kannesta seitsemän plektraa, ja testasin omalla kanteleella, niin ihan hyvin toimii! Ne ovat ehkä aavistuksen pehmeitä soittamiseen, mutta parempi niin päin kuin liian kova plektra.


Olen muuten tykästynyt nyt tuohon Mifuun! Olin pitkään epäileväinen sitä kohtaan, ja monilta kuulin negatiivissävytteistä palautetta tuotteesta. Se kuitenkin yllätti minut positiivisesti, ja nyt K-Ruoka-sivuston Mifu tomaatti-kermakastikkeessa on yksi lemppariarkiruuistani! Reseptin löydät täältä. Tein kastiketta täysjyväohran kaveriksi, tosi helppoa ja hyvää! Mausteita laitoin tapani mukaan reilulla kädellä, vaikka Mifu itsessäänkin on jo maustettu.

maanantai 30. tammikuuta 2017

Tammikuun hävikinestoruokia

Vuosi vaihtui jälleen. Jonain vuonna tein oikein uudenvuodenlupauksen, että kyseisenä vuonna kokeilen enemmän uusia ruokia - tänä vuonna en sitä varsinaisesti luvannut, mutta niin haluan edelleen tehdä. Alkuvuodesta onkin tullut kokkailtua kaikenlaista; vegaanihaasteeseen en kuitenkaan lähtenyt mukaan, vaikka sekin olisi ollut mielenkiintoinen.

Tässä pari ruokaa, joita sävelsin jääkaapista löytyneistä aineksista männäviikoilla. Varsinkin kasvissosekeiton teosta on jo sen verran aikaa, etten tarkalleen enää muista, mitä kaikkea siihen tuli, mutta vaikeaa sen tekeminen ei missään tapauksessa ollut.

Ainakin Koskenlaskijaa...


...bataattia, palsternakkaa ja perunaa...


...sekä pinnalle nachopussin pohjalta murusia "kruntongeiksi".


Varmaan myös kasvislientä ja mausteita. Ei kai sitten muuta. Hyvää oli!


Toinen, tuoreempi kokeilu oli nyhtökaurawokki maustettuna vihreällä currylla. Muutama kaapista löytynyt nuudelikerä, aiempaan kokkailuun käytetyn kookosmaidon jämät, vihreää currytahnaa, kourallinen pakasteherneitä, paketti nyhtökauraa, sipulia ja valkosipulia, kalakastiketta ja jo vähän nuupahtaneen limenpuolikkaat viimeiset mehut sekä raastettu kuori. Ei pöllömpää tämäkään!


Jämäruokien ikiklassikko on tietysti lämpimät voileivät. Viimeksi upotin niihin viimeiset minitomaatit, fetapalasen, pienen sipulin loput ja juustoa päälle. Tässä toki havainnollistettuna vielä lämmittämättömänä. Lämppärit ovat mainiota hävikinestoruokaa; niihinhän voi laittaa melkein mitä vain!


Mitkä ovat sinun keittiössäsi hävikinestoklassikoita? Entä uusia suosikkeja?

tiistai 6. joulukuuta 2016

Sekosukat


Talven tullessa puikot ovat alkaneet taas heilua. Neuloin useammat villasukat joululahjaksi, ja nämä seuraavat sukat ajattelin lahjoittaa hyväntekeväisyyteen jotakin kautta. Käytin pikkuruiset lankajämät sukkiin, joista tulikin jokseenkin joulunväriset. Kaikkea vaan sekaisin sen kummemmin miettimättä. Voitte kuvitella, että näissä oli päättelemistä!


Kannattaa kokeilla, minkä näköisiä sukkia sinun lankavarastosi pikkukeristä tulisi tällä tavalla!


Kokeilin sukkia sen verran omaan jalkaan, että osaan määritellä niiden koon. Pikkuisen naftit minulle - menee ehkä 35-36-kokoiseen jalkaan passelisti. Toivotaan, että kuka ne sitten saakin, pitää niistä!


torstai 10. marraskuuta 2016

Joulukorttipaja aukeaa

Ollaan jo pian marraskuun puolivälissä. On ehkä lupa ajatella joulua, kun se tulee kuitenkin niin nopeasti, ja on myös hujauksessa ohi, ennen kuin siitä on ehtinyt nauttia tarpeeksi. Joulupukin villasukkapajalla on ollut jo kova tohina käynnissä, ja nyt alan suunnitella joulukorttiaskarteluita. Kuten aiemminkin, pyrin käyttämään joulukortteihin mahdollisimman paljon kierrätysmateriaalia. Täältä, täältä, täältä ja täältä löydät aiempien vuosien joulukorttejani. Tässä viimevuotisia:



Materiaaleina valmiita korttipohjia, tarranauhojen jämiä, kapeaa kartonkisilppua, voimapaperia ja huonosti kopioiduista nuoteista leikattuja suikaleita. Kyniä, sakset ja liimaa. Siinä kaikki. Viime jouluna mentiin aika pitkälti joulukuusiteemalla:








Nyt pitää koluta askartelulaatikot läpi ja miettiä, minkähänlaisia kortteja tänä vuonna valmistaisi!

tiistai 25. lokakuuta 2016

Murusia


Sain tuparilahjaksi pussillisen ihania hamppusnackseja, jotka ovat olleet varsinkin työpäivinä pelastus helppona ja maukkaana taukoeväänä. Pussin tyhjennyttyä jäljelle jäi kuitenkin pientä murua, jonka käytin kasvis-kikhernekeiton päällä krutonkien tapaan.



Kesän aikana kasvattamani basilikat alkavat jo vähän kulahtaa - ehkä olen pitänyt niitä liian pitkään kylmässä parvekkeella. Osa lehdistä on kuitenkin vielä ihan kunnossa, ja basilikasta sain myös kivaa makua keittoon muru-krutonkien kaveriksi.


Kaiken maailman jämät nacho-, hamppusnacks-, näkkäri- ym pakkauksista kannattaa siis säästää esimerkiksi tähän tarkoitukseen!

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Purkkivalot

Sain viime vuonna tädiltäni lahjaksi megaison lasipurkin, jonka kyljessä komeilee teksti "Cookies". Keksejä minulla ei koskaan ole sentään niin paljon, että niitä noin suuressa purkissa voisin säilyttää, enkä muutenkaan ollut vielä löytänyt "sitä oikeaa" sisältöä kyseiselle purkille.


Kesällä sain pelistä palkinnoksi valkoiset riisipaperipallovalot. Omistan jo toiset pallovalot, jotka ovat blogin kuvissa aiemmin vilahdelleetkin, ja mietin jo näiden uudempien antamista eteenpäin. Tänään kuitenkin avasin pakkauksen ja kokeilin, mahtuisivatko valot tuohon isoon lasipurkkiin.


Juuri täydellinen mitoitus! Valot ja lasipurkki löysivät toisensa ja tuovat nyt valoa syksyn hämäriin iltoihin kirjahyllyn päällä.


Paristokotelon jätin purkin ulkopuolelle, jotta valot on helppo kytkeä päälle ja pois.