tiistai 31. joulukuuta 2013

Hei hei herkuille

Vastahan se millennium oli. Ja nyt ollaan jo vastaanottamassa vuotta 2014. Minun uusi vuoteni alkaa (vähintään) kuukauden mittaisella herkkulakolla. En aiemmin ollut ollenkaan makeiden asioiden perään, mutta tuntuu, että juuri vuoden 2013 aikana herkkujen syöminen (karkit, suklaa, leivonnaiset...) on lähtenyt lapasesta. Nyt tapahtuu ryhtiliike, ja aloitan elämäni ensimmäisen herkkulakon. Aion muutenkin tähdätä kohti vielä hitusen terveellisempiä elämäntapoja, vaikka hyvin terveellisesti elän kyllä nytkin. Herkkulakko on jotain, mitä en ole ennen kokeillut - ennen kaikkea haluan sen myötä testata luokattoman huonoa itsekuriani.

Uudenvuodenlupaukseni vuosimallia 2013 oli olla stressaamatta asioista. Se on onnistunut mainiosti. Jatkan siltä osin samalla linjalla, ja sen lisäksi lupaan olla herkuttelematta ainakin tammikuun ajan. Jos en olisi jo aiemmin päättänyt ryhtyä välttämään herkkuja, olisin mahdollisesti osallistunut ChocoChilin kautta hiljattain bongaamaani vegaanihaasteeseen, jossa tarkoitus on siis välttää kaikkia eläinperäisiä tuotteita tammikuun ajan. Minulle jugurttihirmulle se olisi kyllä ehkä ollut vaikeaa... Mutta tulen varmasti kokeilemaan ainakin muutaman päivän mittaista vegaaniutta joskus.

Terveellistä ja stressitöntä vuotta 2014!


(Kuva on viime vuoden raketeista. Tänä vuonna tyydyn katselemaan raketteja lähinnä oman kodin ikkunasta, koska olen vähän kipeä. Surkea ajoitus, mutta niin kai se aina menee, että tunnollinen työntekijä sairastaa lomalla!)

tiistai 24. joulukuuta 2013

Hei, kuka se Joulu oikein on?

Kotoa lähtiessäni joulusää näytti uhkaavan huonolta.


Onneksi määränpäässä, Itä-Suomessa, on sentään jonkin verran lunta jäljellä, vaikka lämpömittari taitaakin tällä hetkellä näyttää paria plusastetta.








Pikkuruisen lumiukkelin sain sentään rakennettua etupihalle.

Rauhallista ja iloista joulua lukijoille! Täällä jäädään jännityksellä odottamaan iltaa. Pitää olla paljon ruokaa, jotta Joulu ei syö meitä, ja lahjoja, joilla lepytellään Joulua!

Voi, kunpa muumien joulujakso tulisi telkusta.

torstai 19. joulukuuta 2013

Maukas joulutervehdys

Ruokalahjat ovat aina ihania joulutervehdyksiä - piparit niistä ehkä perinteisimpiä. Minä leivoin pipareita (myönnän, että taikinaa en kyllä tehnyt itse) ja koristelin (koristemassan tein kuitenkin itse), ja annan niitä pieninä joulutervehdyksinä muutamille tutuille ja sukulaisille. Minun lempparitapani piparien paketoimiseen on seuraavanlainen:


Ensin leikataan jostain vanhasta jämäpahvista sopivankokoinen neliö tai muu muoto, taitetaan siihen päälle pala foliota ja teipataan saumat kiinni, saumat jätetään tietysti alapuolelle. Sitten sopiva pala sellofaania, jonka päälle foliopäällysteinen pahvi, siihen asetellaan nätti keko pipareita, ja lopuksi kiedotaan sellofaanin ympärille joku kaunis nauha. Tämän piparipaketin materiaaleista kaikki muut paitsi folio ovat kierrätettyjä.


Siinä on nuottiavaimet ja kitarat ja dinosaurukset ja toripolliisit kaikki kauniissa kasassa valmiina naposteltavaksi. Piparimuottivarastoni kasvoi tänä syksynä hurjasti, kun sain kahdella eri kerralla tuparilahjoiksi hauskoja muotteja, ja itsekin ostin Roomasta nuottiavaimen, nuotin ja kitaran. Ja yhden poromuotin sain vielä yhdeltä lapselta töissä lahjaksi!

Eikö olekin jouluinen sää ulkona, kuten kuvasta näkyy? Voi surkeus.

tiistai 17. joulukuuta 2013

Pikku pakettikortti

Ostin muutama viikko sitten uuden veden- ja tuulenpitävän takin. Ulkoiluvaatteissa on usein monta paksua, pahvista läpyskää, joissa lukee hinta ja merkki ja tuotetiedot jne. Takin mukana tuli yksi myös pahviläpyskä, jossa ei lukenut muuta kuin takin merkki. Säästin sen, koska se näytti muodoltaan ihan pakettikortilta; vähän piti vaan tuunata, että sai merkin pois näkyvistä.


Liimasin merkin päälle palan kiiltävää punaista lahjapaperia (sekin säästetty jostain menneiltä vuosilta ja vielä riittää materiaaliksi) ja koristelin. Siinäpä se. Samaisen lahjapaketin paperikin on kierrätettyä, ja on kyllä tosi kaunista paperia! Kuvissa näyttää jokseenkin vähän liian vihreältä...


Tämän joulun lahjoihin olen tehnyt pakettikortteja myös pikku pahvinpaloista ja tapettinäytteistä, mutta niistä en viitsi laittaa kuvia, kun niissä lukee etupuolella lahjojen saajien nimiä!

Aina ei siis tarvitse ostaa kaupasta pakettikortteja, kun kaikenlaisista materiaaleista voi itsekin tehdä niitä käyttämällä vähän luovuutta :)

torstai 12. joulukuuta 2013

Pari valittua sanaa joulusta

Joulu on varmaan kaikista juhlapäivistä pahin tuottamaan ROSKAA. Ja vielä pahemmaksi sen tekee ihmisten välinpitämättömyys siitä ROSKASTA, kun ei vaivauduta lajittelemaan. Varsinkin lapsiperheissä lahjojen määrä on usein ihan älytön, ja lahjapaperilla ei edes ole muuta merkitystä kuin kätkeä sisäänsä lahja - lapsi repii paperit lahjan ympäriltä sekunnissa eikä varmasti edes katso, mitä kivoja kuvia lahjapaperissa on. Lahjapaperia ja -narua, pakettikortteja ja muovisia lelupakkauksia kertyy mieletön määrä ja ne sullotaan kaikki samaan joulupukin mukanaan tuomaan jättikokoiseen Gigantin muovipussiin. Pussi viedään iltahämärällä sellaisenaan pihan perälle sekajäteastiaan.


Hyvät ihmiset, kierrättäkää. Tämän joulun hyväkuntoiset lahjapaperit voi ottaa talteen (reunoista jaksaa kyllä leikata sen pienen kaistaleen pois, jotta teipit saa poistettua) ja käyttää ensi vuonna uudelleen. Lahjapapereista saa myös kaunista materiaalia askarteluun - vaikka seuraavan vuoden joulukortteihin. Naruistakin voi leikata solmut pois ja kerätä pidemmät pätkät pikku keriksi, joista riittää moniin uusiin pikkulahjoihin.


Lahjojen paketoinnissa voi olla luova - kääreeksi voi käyttää muutakin kuin Tiimarin sekavia ja pliisuja joulupukkipapereita. Minä en ostanut tänä jouluna yhtäkään uutta joulupaperirullaa, vaan käytin mm. edellisiltä vuosilta säästämiäni lahjapapereita, vanhanaikaisen sanomalehden sivuja, huonosti kopioituja nuotteja, villalankaa ynnä muuta. Pakettikortteja tein esimerkiksi tapetinpalasista. Kauniit kankaatkin ovat hyviä lahjan paketointiin. Lapsena muistan kyllä, etten osannut arvostaa tällaisia erilaisia, persoonallisia paketteja, vaan parhaita olivat juuri ne marketin paketointipalvelun joulupapereihin käärityt lahjat. Nyt mieli on kuitenkin muuttunut, ja toivottavasti minunkin antamieni lahjojen saajat arvostavat kierrätysajatusta. Mielestäni ei ole mitään järkeä tuhlata rahaa kymmeniin uusiin lahjapaperirulliin, joista tulee joka vuosi hullu määrä jätettä.


Joulusta on muutenkin nykyään tullut ylitsevuotavan materialistista. Tai ehkä se on minun lapsuudessanikin ollut jokseenkin sellaista, mutta nyt aikuisena sen vasta tajuaa. Lahjojen antamisen ja saamisen perinne on minusta ihana, mutta minusta lahjassa tärkeintä on ajatus - ei koko tai määrä. Se, että lahjan antaja on ihan oikeasti miettinyt, mikä voisi olla sellainen juttu, josta lahjan saaja tykkää. Nykyään lapset kilpailevat siitä, kuka sai suurimman lahjamäärän, kenellä on isoin paketti ja kenen lahjapapereista paljastuu kallein lahja. Joulunajan lelukuvastojen tuotteiden hinnat hipovat pilviä. Alkaa mennä jo vähän yli. Eikö osata olla kiitollisia pienestä?


Olipa kärjistettyä.

Joka tapauksessa minusta joulu on kuitenkin ihana perinnejuhla ja rauhoittumisen aikaa läheisten kanssa - ollaan iloisia siitä, mitä meillä on. Nautitaan elämyksistä ja myös sopivassa määrin niistä materialistisista asioista, eli lahjoista ja hyvästä ruuasta. Ei stressata siitä, että pitäisi olla sitä ja tätä ja tota. Elämässä ehtii muutenkin stressata tarpeeksi.


(ja kyllä minä hei olen ihan yhtä iloinen ja kiitollinen Tiimarin joulupukkipaperiin pakatusta lahjasta kuin kierrätettyyn sanomalehteen kääritystäkin :) )

tiistai 10. joulukuuta 2013

Pöllöpartio ikkunalaudalla

Aika kivoja! -blogin Katariina oli bongannut hauskan idean: Vessapaperirullien pahvihylsyistä saa pikku tuunauksella söpöjä pöllöjä! Toki noita pahvirullia on käytetty iät ja ajat askarteluun, mutta tätä ideaa en ollut ainakaan itse vielä kuullut. Muutaman pöllön väkersin itsekin, ja voi kun harmitti tämä ajankohta - aiemmin syksyllä näitä olisi voinut tehdä töissä, kun oli pöllöteema!




Blogi alkaa jäädä kakkoseksi joulukiireille. Viimeinen täysi viikko töissä ja joulujuhlavalmistelut käynnissä, kotona joululahjojen väkerrystä ja viimeistelyä. Joulukortit ovat valmiina lähtemään vastaanottajilleen. Olen jo monena vuonna tehnyt kortit itse, ja tänä vuonna myös jokaisessa joululahjassa on jotain itse tehtyä. Ei mitään älyttömän suurta tai mahtipontista, vaan tunteella ja lämmöllä tehtyä. <3

tiistai 3. joulukuuta 2013

Let it snow

Lisää viime viikon virkkailuja: Sain tuhottua sopivasti kolme pikkuruista valkoista jämäkerää.


Niistä riitti juuri ja juuri kolmeen erikokoiseen pyöreään kappaleeseen.


Muista käsitöistä jääneistä langanpätkistä tein koristelut.



Ja niin oli lumiukko valmis! Kaikki kolme palloa ovat irtonaisia työkäyttöä ajatellen; lapset voivat miettiä, mikä osa tulee minkäkin päälle ja rakentaa lumiukon valmiiksi.


Luuta on kuvausrekvisiittaa ;)

Tulisipa sitä ihan oikeaa lunta!!

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Pikkujoululahja

Mä en oo koskaan ollut työpaikan pikkujouluissa.

Nyt on tuokin kohta vedetty "mä en oo koskaan" -listalta yli. (Kesätyöpaikan pikkujouluja ei lasketa)

Meillä oli eilen työpaikan pikkujoulut - tosiaan ensimmäiset, joihin pääsin työurani aikana osallistumaan. Oli kyllä oikein joulumieltä nostattava ja mukava tilaisuus! Ensin syötiin, sitten käytiin teatterissa, ja palattiin vielä takaisin jälkkärikahveille. Illalla oli myös kaikenlaista kivaa ohjelmaa, ja joululauluja laulettiin yöhön asti. Joulupukkikin vieraili - ja perinteiden mukaisesti me kaikki saimme halutessamme osallistua tuomalla pienen paketin, jotka sitten jaettiin osallistujien kesken.


Minä virkkasin jämälangoista lahjaksi lasinaluset neljälle erityisesti glögikautta ajatellen. Ala-asteelta alkanut viha virkkaamista kohtaan oli vielä muutama vuosi sitten valtava, mutta kuinka ollakaan, innostuin siitä opiskeluaikana ja nyt se on jopa ihan kivaa. En tosin osaa muuta kuin yhden tavan virkata, enkä edes tiedä mikä sen silmukan nimi on, kun on niitä kaikkia pylväitä ja puolipylväitä ja ties mitä. Mutta tällaiset niistä kuitenkin tuli. (Okei, alun perin oli tarkoitus tehdä kaksi mustaa ja kaksi punaista, mutta kun ei langat riittäneet...tuli sitten vähän värikkäämpi setti.)


Höyrytin valmiit aluset kostean pyyhkeen läpi silitysraudalla saadakseni niistä vielä vähän tasaisemmat.


Pyörylöiden koon mittasin muumimukin avulla - se kun on juuri sopiva vaikkapa glögimukiksi.


Solmin kauniin nauhan lasinalusten ympärille ja kirjoitin mukaan vielä infoksi, että ne tosiaan ovat lasinalusia - jos vaikka joku ihmettelee, että mitä läpysköitä se pukki oikein toi. Pakkasin lahjan pieleen tulostettuun A4-kokoiseen joululaulunuottiin ja kietaisin punaisen nauhan ympärille.


Vakoilin salaa, kuinka eräs kollega sai minun pakettini; toivottavasti hän tykkäsi :)