Taas on jokunen tovi vierähtänyt viime kirjoituksesta. Ei tässä välissä sen kummempia olekaan tapahtunut kuin muutto ulkomaille, alan vaihto ja sellaista pientä. Muutettiin heinäkuussa Saksaan, ja alkusyksystä arki oli aika hektistä, kun oli niin paljon kaikkia asioita järjesteltävänä täällä. Nyt on onneksi jo tasaantunut. Tästä syystä siis en ole uhrannut ajatustakaan blogille.
Nyt ajattelin kuitenkin pitkästä aikaa laittaa tänne taas pikku vinkin viimeviikkoisten pienten ompelijaisteni jäljiltä. 2000-luvun puolivälin paikkeilta oleva Marimekon huivi oli käytössä pesishuivina noin vuosikymmenen, jonka jälkeen se oli niin nuhruinen, että viimeisen pesun jälkeen heitin sen kangaskoppaan ompelumateriaaliksi. Olen käyttänyt kangasta mm. purkinkansien päällisiin, kestovanulappuihin ja hiusdonitsiin - ja edelleen kangasta riittää.
Tein huivikankaasta pienen pussukan, jonka nauhaksi käytin vanhan, parittoman kengännauhan. Olen nykyään töissä urheilukaupassa (minkä lisäksi teen oman yritykseni kautta joogaopetusta ja musakeikkoja), ja siellä kenkä- ja vaatepakkausten mukana tulee noita pieniä silikonipussukoita, jotka aina vain heitetään roskiin; pelastin sieltä kourallisen ja laitoin ompelemaani pussiin. Pussin nakkasin auton ikkunalaudalle talveksi kosteutta keräämään - ei huurru ikkunat niin helposti sisältä päin!
