tiistai 25. marraskuuta 2014

Viimevuotisia joulukortteja

Sieltä se joulu uhkaavasti (jeejeejeeee) lähestyy, ja on jo pikkuhiljaa aika suunnata ajatuksia joululahjoihin ja -kortteihin. Tässäpä viime vuonna askartelemiani joulukortteja, joihin käytin tietysti mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Ainoa uusi, korttien tekoa varten viime joulun alla ostamani asia oli muutamat korttipohjat. Muuten mentiin omista askartelulaatikoista löytyneillä jutuilla.



- Kirjaimet kirpparilta ostetun kirjainmuotin avulla ja kultaista kakkupaperia


- Sateenkaaren värisistä teipinpaloista joulukuusi


- Viiksiteippiä sekä vanhoja kartonkeja ja lahjapapereita


- Edellinen punaisena versiona


- Tonttukuvioista lahjapaperia joulupalloina

Kuten korteista huomaa, olen hyvin yksinkertaisen askartelun ystävä. Pyrin käyttämään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja, kuten säästämiäni lahjapapereita, sanomalehtien sivuja yms useammastakin syystä: se on ekologista, rahaa säästyy ja pääsen eroon vuosien varrella askartelulaatikkoon kerääntyneistä matskuista. Tämän vuoden joulukortteja en olekaan vielä ollenkaan suunnitellut, täytyy ehkä piakkoin ryhtyä miettimään niitä!

Edit: Tulipa vallitsevasta Tahdon-kampanjasta muuten mieleen, että noiden sateenkaariteipillä tehtyjen joulukuusikorttien ei ollut tarkoitus olla mitenkään kantaaottavia (vaikka tasa-arvoisen avioliittolain kannalla olenkin)! Silkkaa sattumaa! :)

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Uusi tuttavuus


Keittiössä vihertää. Ostin elämäni ensimmäistä kertaa lehtikaalia. Söin sitä (tietääkseni) elämäni toista kertaa. Ensimmäinen kerta tapahtui viikko sitten maman luona, kun hän kokkasi aivan superhyvää mausteista lehtikaalikeittoa flunssaiselle tyttärelleen. Oli muuten niin älyttömän hyvää että oksat pois! Lehtikaalisipseistä on paljon puhuttu, ja ajattelin tänään kokeilla tehdä niitä itse.


Googlasin lehtikaalisipsien ohjeen ja pohjana käytin Ruokala.netin ohjetta. Käytin 200 gramman pussista puolet, ja siitä tulikin juuri sopivasti yksi pellillinen, ja sopiva iltapala minulle.


Näillä maustoin sipsit; cayennepippuria, vahvaa paprikajauhetta ja suolaa.


Lehtikaalisipsit eivät varsinaisesti näytä kovin houkuttelevan näköisiltä eivätkä tuoksukaan erityisen hyvältä, mutta maku oli kyllä oikein mainio! Pidin niitä uunissa noin 20 minuuttia, ja se oli pikkuisen liikaa, sillä osa sipseistä oli jo niin kuivia että hajosi käsiin, ja maistui myös hiukan palaneelta. Ensi kerralla vähän lyhempi aika uunissa.


Vihreä kattaus iltapalalla sisälsi sipsien kaveriksi kermaviilidippiä (itse maustettua tietenkin, eikä mitään pussikamaa), turkkilaista jugurttia banaaniviipaleilla ja passionhedelmällä, sekä teetä ihkauudesta muumimukista. Ei ole rillejä ei. Mutta kaunis se silti on. Taannoin sushia tehdessäni löysin Pirkan sushiainespaketista valmiiksi rikkinäiset levälevyt; tein asiallisen reklamaation Pirkalle ja minulle lähetettiin kiitokseksi postitse kymmenen euron tuotehyvitysseteli. Käytin sen juuri tuon muumimukin hankkimiseen, joten juhlamukille jäi hintaa vain vajaa 20 euroa. Kannattaa reklamoida!


Nämä herkut olivat leffaeväät Spiceworld the Movielle. Huomasin päivällä, että se tulee tänään telkusta, ja pakkohan sitä oli nostalgia-aspektin vuoksi katsoa. En muista lapsena olleeni erityisemmin juuri sen leffan fani (vaikka muuten olinkin henkeen ja vereen Spaissarityttö), mutta varsinkin nyt aikuisena on todettava, että onhan tuo aikamoista kuraa. Hehe.

lauantai 1. marraskuuta 2014

Legot rivissä

Ostin jokunen vuosi sitten torilta käsityömyyjältä kivat punaiset legokorvikset. Itse tehdyt varmastikin. Pidin niitä jonkun verran, tosin palikat ovat niin isot, että häiritsivät puhelimeen puhumista. Jossain vaiheessa toisesta korviksesta irtosi tausta, enkä saanut sitä liimattua takaisin.


Tuttu juttu: kaikesta voi tehdä magneetteja.


Magneettilevyyn liimaa ja levy liimalla kiinni legon taustapuolelle.


Ja jääkaapin oveen.


Tämän illan legotuunaustakin suurempi saavutukseni oli ensimmäistä kertaa itse tekemäni sushit! Valmistus ei ollut niin vaivalloista kuin minkä kuvan siitä on saanut, ja lopputuloskin oli ihan ok. Ei superhyvää, mutta se johtui osittain väärästä täytevalinnasta ja osittain Pirkan sushipaketin tuotteista (olen syönyt parempaakin wasabia ja soijaa). Lisäksi paketissa olleet neljä levälevyä olivat kaikki jo valmiiksi rikki. Kahteen rullaan laitoin täytteeksi kurkkua, avokadoa ja porkkanaa, kahteen kurkkua, avokadoa ja surimipuikkoja. En uskaltanut ostaa raakaa kalaa, mutta halusin jotain merenelävämeininkiä - ravun- ja kalanmakuiset surimipuikot hyppäsivät kaupassa kalahyllystä ostoskoriin, mutta ihan varmasti viimeistä kertaa. Olivat meinaa niin kamalia löllömassapuikkoja, etten voinut syödä enempää kuin yhden. Ehkä joku tykkää, minä en.

Kokonaisuudessaan ei huonompi suoritus ekaksi kerraksi! Varmasti teen joskus toistekin!