sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Siivouspäivän Pihaputiikki

Osallistuin ensimmäistä kertaa Siivouspäivään lauantaina pystyttämällä oman pienen pihaputiikkini kerrostalomme sisäpihan nurmikolle. Mainostin tapahtumaa tietysti Siivouspäivän omilla nettisivuilla sekä Facebookissa, ja vein muutamalle kaupungin kirppikselle paperisen mainoksen. Lisäksi laitoin kadun puolelle pari kylttiä. Päivä oli aurinkoinen ja kaunis - ei satanut vaikka piti - mutta lopulta kovin moni kaupunkilainen ei pihakirppikselleni eksynyt. Vilkas markkinaviikonloppu varmaan houkutteli ihmisiä ostamaan silakoita ja metrilakua second hand -tavaran sijaan.

Minuapa tuo ei haitannut! Oli ihan hauskaa tutustua uusiin naapureihin, nähdä kavereita, jutella tuntemattomien paikalle löytäneiden ihmisten kanssa ja neuloa viisi tuntia. Rahallisesti tai tavaramäärän vähenemisellä mitattuna päivä ei ollut minulle erityisen suotuisa, mutta mikäpä tuossa pihalla istuskellessa kauniina päivänä. Musiikkiakin oli.

Kuvat ovat puhelimella otettuja, siksi vähän huonolaatuisia!
Mitään kunnon pöytää minulla ei ollut, vaan pyykkiteline, silityslauta, sohvapöytä ja piknikviltti ajoivat asiansa mainiosti. Näin liikuttavalta pikku kioskini näytti:


Leivoin myytäväksi lime-valkosuklaacookieita ja ne maistuivatkin asiakkaille ilmeisen hyvin! Itsekin on tullut jokunen syötyä...


Pihaputiikissani oli sekä tavallista kirppistavaraa että itse tehtyjä juttuja myynnissä.


Vaikka tavaramäärä ei kovin paljoa vähentynyt tällä kertaa, Siivouspäivä on kuitenkin mielestäni mainio keksintö. Ja kirpputori yleensäkin. Jos alkaisin laskea, kuinka paljon kaikkia kivoja vaatteita ja sisustustavaroita yms olen vuosien aikana kirppiksiltä löytänyt, menisi kyllä pitkä tovi. Miksi ostaa uutta, jos voi saada saman tarpeellisen tavaran käytettynä ja usein paljon edullisemmin? Siinä tekee palveluksen sekä tavaran myyjälle että ympäristölle, kun auttaa toista pääsemään ylimääräisestä tavarasta eroon eikä tue massatuotantoa. Ylipäätään kauhistelen usein sitä, kuinka paljon maailmassa valmistetaan uusia tavaroita; paljon sellaista, mitä ilman ihminen pärjää ihan hyvin. Kaiken maailman krääsää, joka on hetken "muodissa" ja sitten jää lojumaan kaapin perukoille. Muutenkin olen yrittänyt nyt uuteen asuntoon muutettuani karsia ihan oikeasti minulle tarpeettomia tavaroita. Paljon on tietysti sellaista, mitä ei halua tunnearvon tai muun asian takia laittaa pois, vaikka ei päivittäin kyseistä tavaraa käyttäisikään, mutta paljon on myös sitä "kyllä mä varmaan tätä tarviin vielä jonain päivänä" -kamaa. Siitä haluan eroon.

Ongelmallisinta kirppiksen pitämisessä on saada tarjonta ja kysyntä kohtaamaan. Tiedän, että tietyille tavaroille olisi varmasti ostajia, mutta miten löytää heidät juuri sillä hetkellä, kun on itse jossain myymässä tavaroitaan tai vienyt juuri tietyllä viikolla tavaransa itsepalvelukirppikselle myyntiin? Miten osata mainostaa tiettyjä tavaroita Facebook-kirppiksellä niin, että juuri kohderyhmä sattuisi selailemaan ryhmän sivuja samaan aikaan?

Osa putiikkini tavaroista lähtee alkuviikosta lahjoituksena johonkin kirppikselle, osalle yritän vielä keksiä jonkin sopivan myyntikanavan. Kaikesta kun ei kuitenkaan viitsi ihan ilmaiseksi luopua.

Kaikenkaikkiaan Siivouspäivästä jäi kiva fiilis - jokunen lantti taskussa ja jokunen tavara vähemmän pyörimässä kotona, sekä useita uusia ihmiskontakteja! Olisi mukava kuulla muidenkin Siivouspäivä-kokemuksia :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti