Syys ja loma

Kohtahan on jo joulu. Sitä ennen kuitenkin vähän syksyfiilistelyä lomalta ja sen liepeiltä.

Syysloma on tuntunut tosi pitkältä. Ihan kuin siitä olisi ikuisuus, kun olin viimeksi töissä, vaikka todellisuudessa siitä on vain yhdeksän päivää. Loma on siis tehnyt tehtävänsä. Ja vielä tämä kokonainen pitkä sunnuntai aikaa tehdä vaikka mitä!

Monday night magic

Written on Tuesday. Sen takia, että eilen koneen Kuvat-ohjelma temppuili. Tänään olen selvittänyt ongelmaa puhelimitse viiden eri ihmisen kanssa kahdella eri kielellä, ja ongelma saatiin lopulta ratkaistua. Täytyy antaa täydet pisteet Applen tuelle poikkeuksellisen hyvästä asiakaspalvelusta - jokainen näistä henkilöistä toimi erittäin asiantuntevasti ja asiakasta kunnioittavasti!

Monelle maanantai tuntuu ylitsepääsemättömän tahmealta päivältä. Viikonlopun huvitukset ovat muisto vain, ja edessä siintää loppumattomalta tuntuva työviikko. Minä en ole koskaan pitänyt maanantaipäiviä erityisen raskaina siinä mielessä, mutta on se kuitenkin kiva saada jonkinlainen pehmeä lasku työviikkoon.

Työillan jälkeen päivän viimeisten tuntien kaava on minulla yleensä seuraavanlainen: laitan telkkarin päälle, syön samalla iltapalaa, sitten ryhdyn surffailemaan netissä telkkarin hälistessä edelleen taustalla ja tovin jos toisenkin surffailtuani huomaan, että olisi aika mennä nukkumaan. Eilen halusin tehdä illasta vähän normaalia tunnelmallisemman - kuten ohjelman nimikin kertoo, olla Rauhassa.

Maanantaisin kakkoselta tuleva Rauhassa-ohjelma vei minut pari viikkoa sitten mukanaan. Katsoin Jenni Vartiaisen jakson tällä samalla tyylillä; kynttilänvalossa, ilman muita häiriötekijöitä, ja olin tosi vaikuttunut. Tuntui melkein kuin olisi itse ollut liveyleisössä mukana. Eilen oli Egotripin jakson vuoro. Nämä molemmat ovat suuria suosikkejani, erityisesti Egotrippi jo yli kymmenen vuoden takaa. Laitoin jakson pyörimään myöhemmin illalla Yle Areenasta, koska sen lähetysaikaan katsoin telkusta muuta. Ei valoja, ei telkkarin hälinää, ei puhelinta, ei surffailua muilla nettisivuilla samaan aikaan. Vain musiikki ja hetkessä läsnä olo. Alkupalaksi kuuntelin vielä Jenni Vartiaisen keikalta uusintana biisin Vedenalaista - kuinka mieletön versio! Ja miten taitava ja karismaattinen Jenni onkaan. Huikeaa.

Olen suhteellisen huono keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, oli kyseessä mikä tahansa. Tekee kuitenkin välillä oikein hyvää rauhoittua ja harjoitella keskittymistä, yrittää olla hetkessä miettimättä mitään muuta. Pötkötin sohvalla, kuuntelin musiikkia, välillä siemailin ystävältä saatua sweet chili -teetä ja toiselta ystävältä saatua ihanaa raakasuklaata. Ihan koko keikan alusta loppuun saakka. Tällaisia hetkiä soisi arjessa olevan enemmänkin - ja mikä estää, itsehän niitä voin itselleni järjestää. Mutta kuitenkin niin, että hetkissä pysyy se hohto.

Millä tavalla sinä suljet arjen hälinät ulkopuolelle ja rauhoitut?

Sille, joka niitä tarvitsee.

Ihan mieletön kohu noussut tästä turvapaikanhakijoiden tilanteesta. Lehtien mielipidepalstat ja Facebook-seinät ovat pullollaan väittelyitä puolesta ja vastaan, monissa kommenttiketjuissa sanailu on äitynyt jopa törkeäksi. Sen enempää en halua asiasta avautua, mutta ihmisiähän tässä kaikki ollaan. Yhtä arvokkaita, oli sitten sattunut syntymään Suomeen tai Syyriaan. Jos minä ihmisenä voin auttaa toista, apua kipeästi kaipaavaa ihmistä, sen teen. Pienikin apu on varmasti tarpeen - "pienistä puroista..." jne.

Omalta osaltani auttaminen toteutuu tällä hetkellä lahjoituksina. Tartuin Facebookissa levinneeseen Kudo villasukat turvapaikanhakijalle -haasteeseen heti sen nähtyäni. Lankoja löytyy jo viime talven jäljiltä enemmän kuin tarpeeksi, joten pistin puikot heilumaan hyvän asian vuoksi aikaisemmin kuin aiempina vuosina - jo syyskuussa. Näihin sukkiin upotin pinkin pikkukerän jämät myrkynvihreän langan piristykseksi (kuvissa vihreä näyttää kyllä ihan harmaalta?!).

Keräsin kokoon myös vaatekaapistani lahjoituksia, joista toivon olevan iloa jollekin Suomen talveen tulevalle naiselle tai nuorelle tytölle. Osa niistä on itse ostettuja, osa itse tehtyjä ja osa tutuilta saatuja - uskon, ettei kukaan pahoita mieltään, vaikka heidän tekemiään juttuja annankin eteen päin tällaiseen tarkoitukseen. Toivon ainakin niin. On monia, jotka tarvitsevat niitä nyt enemmän kuin minä.

Eiköhän näistä langoista vielä toinen jos kolmaskin sukkapari valmistu!

Aurinkojakkara

Viime vuonna, ehkä joskus kesällä muistaakseni, vein talomme roskakatokseen roskia ja huomasin katokseen jätetyn jakkaran. Tarkastelin sitä tovin, tukevalta vaikutti. Pinta vain oli huonossa kunnossa. Mietin, että jakkarasta saisi tuunattua vaikka mitä. Mutta silti jostain syystä jätin jakkaran katokseen.

Illalla muistin jakkaran uudelleen, enkä voinut olla hakematta sitä talteen. Siitä lähtien se pyörikin nurkissa, ja aina kun katsoin sitä, ajattelin "Pitäis, pitäis, pitäis..." ...mutta en saanut aikaiseksi.

Nyt olen saanut aikaiseksi. Nappasin kauniina elokuisena päivänä jakkaran mukaan autoon ja hurautin isän luokse, jonka pihassa pystyin tekemään hiontahommat rauhassa. Sieltä löytyikin kätevä väline hiomiseen, ettei tarvinnut pelkällä hiekkapaperilla raaputella. Sain hiottua rosoisen lohkeilleen pinnan sileäksi, ja jakkara oli valmis maalattavaksi.

Tässä vaiheessa tuli kuitenkin vähän takapakkia. Olin ottanut mukaani purkin oranssia maalia, samaa, jolla reilu vuosi sitten maalasin pinnatuolin.  Minä maalausamatöörinä en kuitenkaan ollut osannut säilyttää varta vasten sävytettyä, ihanan oranssia maaliani oikein, ja se oli päässyt kuivumaan ihan kovaksi. Tosi harmi, sillä maalia oli vielä aika paljon jäljellä, eikä se mitään kovin edullistakaan ollut! No, ei auttanut muu kuin miettiä suunnitelma B. Kotoa löytyi pikkuruinen purkin jämä keltaista askartelumaalia. Mietin, mahtaako tuo määrä riittää alkuunkaan jakkaran maalaamiseen, mutta päätin koittaa.

Yllätyksekseni maali riitti juuri sopivasti muutamaan ohueen maalikerrokseen, joilla tuoli sai uuden aurinkoisen värin, mutta pysyi kuitenkin vielä pinnaltaan pikkuisen elävänä.

Tältä se nyt näyttää! Uudistetun keittiöni keltaoranssit sävyt saivat lisämaustetta jakkarasta, joka toimii tarvittaessa lehtikorin alusena, kukkapöytänä, istumapaikkana tai korokkeena kiipeillessäni yläkaapeille.

Väkisinkin tulee iloinen mieli kun tuota väriä katsoo, eikö!

Ongelma ratkaistu!

Jipii! Vihdoin löysin avun uuden koneeni Kuvat-ohjelmaa vaivanneeseen asiaan. Nyt pystyn liittämään kuvia blogiin ja sähköpostin liitteiksi ym. Meinasi jo mennä hermot! Eräs heinäkuinen projekti odottaa julkaisua, mutta huomasin juuri, että en ole ottanut valmiista tuotoksesta kuvia - täytyy siis tehdä se huomenna valoisaan aikaan ja esitellä tuunausprojekti sitten täällä. Sitä odotellessa jokunen loppukesän kuva. Yllä Sveitsin Luzernin kadulta löytynyt elämän pieni ilo!

Aika haastavaa!

Sain heinäkuussa ensimmäisen blogihaasteeni Turkooseja Unelmia -blogin Lemmiltä (kiitos haasteesta!). Kiireisen kesän takia huomasin sen vasta äskettäin, ja koska olen vähän huono kaikissa tällaisissa haastejutuissa, harkitsin osallistumista - mutta sitten tuumasin, että kun kerran minut on haastettu, niin mikä jottei. Olenhan kuitenkin innokas kysymyksiin vastaaja ylipäätään. Facebookissa silloin tällöin kiertävistä haasteista en kyllä innostu, mutta nämä ovat ihan kivoja silloin tällöin.

The Liebster Award -haasteessa on seuraavanlaiset säännöt (kirjoitin aluksi Lobster Award :D :D ):

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.

(Edit: Ei mitään hajua miksi nämä näkyvät valkoisella pohjalla, enkä nyt jaksa enää silmät ristissä alkaa selvittää asiaa)

Ja tässä Lemmiltä saamani kysymykset sekä vastaukset niihin:

1. Teetkö käsitöitä? Jos teet niin millaisia?

Hyvin kausiluontoisesti. Eniten syksyllä joulun lähestyessä. Neulon villasukkia, ompelen jotain helppoa, pikkuisen olen myös opetellut virkkaamaan. Olen hirmu kärsimätön käsitöiden suhteen, joten mitään isoja projekteja en ole ainakaan vielä rohjennut aloittaa. Joitakin käsityöjuttujani löytyy myös täältä blogista.

2. Onko kesällä helpompi nousta sängystä ylös?

Onhan se toki mukavampaa kun on valoisaa. Olen aina ollut aika aamu-uninen, mutta kuitenkin oppinut siihen, että mihin tahansa aikaan kello soittaakin, nousen saman tien. En siis harrasta torkuttamista kuin ihan poikkeustapauksissa. Kesällä toki kello on paljon harvemmin soimassa, kun on loma!

3. Onko kesä pilalla jos sataa?

Kyllä välillä pitää sataa, mutta ei ihan koko ajan tarvitsisi. Optimistisena ihmisenä otan sadepäivistäkin irti sen minkä saan, enkä masennu asiasta, jolle en voi mitään.

4. Lempi puuhasi sadepäivinä?

Kotona riittää aina kaikenlaista puuhasteltavaa; inhoan siivoamista, mutta tykkään järjestellä asioita ja tavaroita, joten sellaista tulee monesti tehtyä sadepäivänä.

5. Kahvi jäisenä vai kuumana?

En juo kuumaa kahvia lainkaan. Jääkahvin makuun olen viime vuosina päässyt, jos se on maustettu jollain hyvällä makusiirapilla. Jääkahviakaan ei silti tule juotua kuin ehkä kerran-kaksi kuussa.

6. Lempi kasvisruokasi?

Olen kasvissyöjä, joten näitä on paljon - mutta viime aikojen lemppareita ovat olleet esimerkiksi pitaleivät halloumilla ja tsatsikilla, salaattiwrapit linssinuggeteilla ja mausteinen linssikeitto.

7. Juoksetko/käveletkö mielummin lyhyttä vai pitkää matkaa?

Tykkäisin käydä hölkkälenkeillä, mutta olen todennut, ettei asfaltilla juokseminen tee hyvää polvilleni. Näin ollen lenkkeily painottuu jatkossa kävelyyn. En tiedä mikä lasketaan lyhyeksi ja mikä pitkäksi, mutta varmaan yleisesti ottaen lenkkini ovat suht lyhyitä verrattuna muiden lenkkeihin.

8. Pidätkö kookoksesta?

Pidän kookosmaidosta ja myös kookoshiutaleista tietyssä määrin. Suoraan pähkinän sisältä hörpätystä kookosvedestä en tykännyt silloin, kun sitä maistoin. Ai niin, ja kookosöljyä tulee myös käytettyä omassa keittiössä.

9. Värityskirja vai ristikko?

Kuulin näistä trendikkäistä aikuisten värityskirjoista vasta hiljattain, ja tänään itse asiassa kaupassa selailinkin yhtä. Ajatuksena tuote on mielestäni kekseliäs, mutta pikkutarkat kuvat saivat silmäni sekaisin, ja ajattelin saavani päänsäryn jos kauemmin kuvia tuijottelisin. Ristikkolehtiä olen ostanut joskus ulkomaanmatkoille ajanvietteeksi lentokoneeseen ja altaan reunalle. Niistä tykkään kyllä. Ehkä joskus täytyy kuitenkin kokeilla sellaista värityskirjaa!

10. Mitä uutta tässä kesässä on?

Kesälle tuli yllättäen ennalta suunnittelematonta ohjelmaa, jonka mukaan koko kesä onkin sitten mennyt. Mukavaa kuitenkin, ilman muuta - muuten en olisikaan siihen lähtenyt! Ohjelma itsessään ei ole ollenkaan uutta, vaan palasin vanhan rakkaan harrastukseni, pesäpallon, pariin. Tänä kesänä kotoani löytyy myös putkiremontin jälkeen täysin uudistetut keittiö ja kylppäri, joista laitoinkin viime postaukseen kuvia.

11. Tämän vuoden kesäbiisisi?

Kaksi lempparia yli muiden:
Tiisu - Tänään sä musta hullaannut
Valovuosi - Aurinkokuningatar


Olen hirmu vähän ehtinyt tässä viime aikoina selailla blogeja, joten en ole oikein kartalla siitä, keitä edes voisin haastaa mukaan. Blogielämä todennäköisesti vilkastuu taas syksyn mittaan - niin omien kirjoitusten kuin toisten blogien seuraamisenkin osalta!

Ja sitten vielä pahoittelut siitä, ettei tämä postaus sisällä ainoatakaan kuvaa! Kello tulee puoli yksi yöllä, kirjoitin vastauksia jo jonkin aikaa ja yritin lisätä muutaman kuvituskuvan mukaan. Vaan eipä onnistunut! Selain meni jumiin ja se piti käynnistää uudestaan, onneksi teksti oli tallentunut luonnoksena. Uudelleen yrittäessänikään en saa kuvakirjaston kuvia näkymään tuolla mistä kuvia postaukseen valitaan, joten pitää perehtyä joskus paremmalla ajalla asiaan uudestaan. Ostin siis viikko sitten uuden koneen, ja olen saanut taistella kuvaohjelman kanssa jonkin verran. Toivottavasti saan asian korjattua tulevia postauksia varten, ettei tästä tule ihan pelkkä tekstiblogi!

Maistiaisia kodista

Putkiremontin jälkeen paluu kotiin tuntui puhdistavalta ja rauhoittavalta; nyt ei tarvitse taas vähään aikaan hätiköidä tästä mihinkään, ja samassa muuttohässäkässä voi vähän uudistaa kodin ilmettä. Ihan kaikki tavarat eivät ole vielä löytäneet paikkaansa ja osa pienemmistä huonekaluistakin on vielä häkkivarastossa, mutta enää ei tarvitse väistellä banaanilaatikoita tai pursuavia tavarakasoja. Pientä viilausta sisustukseen on siis vielä tulossa, mutta tässä pieniä väläyksiä siitä, miltä kotini näyttää tällä hetkellä.

Täällä laitettiin siis keittiö ja kylppäri täysin uusiksi. Tykkäsin vanhasta keittiöstä puukaappeineen ihan älyttömästi, mutta täytyy todeta, ettei tämä uusi keittiökään hullumpi ole. Tummanruskeat tasot tekevät keittiöstä edes hitusen persoonallisen (muuten on valkoista, valkoista ja valkoista), ja toki minun tavarani tuovat sitten väriä valkoisen keskelle. Sain maanantaina arvovaltaisia vieraita, kun mummi ja mama tulivat yhden yön visiitille. He toivat ihania tuliaisia; kuvassa näkyvän Sukat makkaralla -kannun/maljakon ja oranssin Kivet-pöytäliinan. Ne sopivat täydellisesti keittiööni, minkä he kyllä tiesivätkin - suuri kiitos vielä!

Tiskipöydän puoleisella tasolla oli liikaa tiskiä kuvaushetkellä - sitä näkyä en viitsinyt ikuistaa.

Astianpesukone olisi ollut ihan kiva lisä, kun kerran keittiö laitettiin uusiksi, mutta vuokranantajat eivät sellaista investointia halunneet jostain syystä tehdä. Niinpä tiskit hoituvat jatkossakin käsipelillä.

Olohuoneessa ei remontoitu mitään, mutta halusin vähän uutta ilmettä sinnekin - vietän kuitenkin olkkarissa eniten aikaa. Myin ennen remppaa valkoisen kirjahyllyn ja nyt ostin siihen tilalle tummanruskean, joka sopii paremmin yhteen toisella puolella huonetta olevien mustanruskean tv-tason ja Expedit-hyllyn kanssa. Vaaleasta cd-hyllystä todennäköisesti luovun. Ennen olkkarista löytyi punaista, valkoista, keltaista, ruskeaa, mustanruskeaa, oranssia ym., ja nyt päätin yhtenäistää värimaailmaa, joka rakentuu punaisen sohvan ympärille. Löysin kirppikseltä edullisesti ihanan punaraidallisen räsymaton, ikkunaan laitoin kauan sitten kirppikseltä ostetut verhot (ennen ei ollut olkkarissa verhoja lainkaan), sohvapöydän liinaksi asettelin vanhan suvussa kulkeneen pitsiliinan. Ostin kirppikseltä myös toisen punasävyisen pikkuräsymaton, ja kolmas olkkariin tuomani matto olikin ennen keittiössä - sen löysin joskus opiskeluaikana roskakatoksesta! Sohvatyynyihin aion vielä hankkia uudet, ehkä mustavalkoiset tyynynpäälliset. Kirppikseltä nuokin tyynyt löytyivät aikanaan. Kokonaisuudessaan olohuone on siis pääosin kierrätystavaroilla sisustettu, mikä tietysti sopii ajatusmaailmaani erinomaisesti! Kirppiksiltä vaan löytää niin kivoja juttuja!

Kylpyhuone on tuhat kertaa siistimpi ja tilavampi kuin ennen remonttia; vanha ryjäinen amme vietiin pois, metrin halkeamat seinässä ovat muisto vain ja allaskaapeissa on entistä enemmän säilytystilaa. Minimaalisen pienen suihkuseinän tarkoitusta en kyllä oikein ymmärrä, ja jouduinkin itse hankkimaan suihkuverhotangon, jotta suihkussa käydessä vesi ei kastele koko huonetta. Harmaan/ruskeansävyiset laatat altaan takana ovat aika kivat, kuten myös harmaa lattia. Lattialämmityskin löytyy, ja lämmitettävä pyyhekuivain!

Tällaiselta näyttää minun kotini. Täytyy sanoa, että tykkään <3