sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Kuntosalilla


Elämän pieniä iloja: kuntosalilla käyminen. Vaikka olen urheillut koko ikäni, kuntosaliharjoittelun aloitin säännöllisesti vasta kolme vuotta sitten. Aiemmin en voinut joukkueurheilijana ja ryhmäliikuntafanina ymmärtää, miksi joku käy yksin nostelemassa painoja ja liikuttelemassa itseään kaiken maailman laitteissa, ja saa siitä jotain iloa. Kolme vuotta sitten sain kuitenkin yhtäkkisen kuntosalikipinän, ja siitä asti olen käynyt salilla säännöllisesti, yleensä 2-3 kertaa viikossa.


Minulla on sellainen työ, jota ei voi "jättää töihin", eli teen osittain työhön liittyviä juttuja kotona ja työasiat saattavat pyöriä välillä mielessä, vaikka en töissä olisikaan. Vapaa-ajallakin olen mukana monessa sellaisessa jutussa, jotka vaativat asioiden organisointia, aikatauluttamista, lisää ajatustyötä, harjoittelua tms, joten hyvin harvoin pystyn olemaan tekemättä mitään.

Kuntosalilla käynti on minulle yksi tärkeä henkireikä kiireisessä arjessa. Se on ainoa paikka, jonne en ota edes puhelinta mukaan (tänään poikkeuksellisesti otin, koska olin tulossa muualta salille). Vain minä, vesipullo, pyyhe ja treeniohjelma. Yleensä en törmää edes tuttuihin salilla, koska käyn siellä pääosin aamupäivisin, joten kuulumisten vaihdon sijaan saan keskittyä sen reilun tunnin aikana ihan vaan treenaamiseen. Tammikuussa aloin treenaamaan yksilöllisesti tehdyn ohjelman mukaan, joten salilla voin todellakin laittaa aivot täysin narikkaan ja miettiä ainoastaan sitä, mitä liikettä ryhdyn seuraavaksi tekemään, ja kuinka paljon painoa laitan.

Pace-salin Wellness-teksti on sijoitettu näppärästi väärin päin tolppaan,
 jolloin se näkyy vastapuolen seinän peilistä oikein ;)

Useimmiten käyn salilla tosiaan arkena aamupäivisin, ja aikaa ei silloin ole rajattomasti, koska illaksi pitää mennä töihin. Tänään olikin ihana käydä hektisen viikonlopun päätteeksi treenaamassa ilman aikataulua ja tehdä kerrankin hyvät loppuvenyttelyt. Vajaan vuoden verran olen myös käyttänyt palautusjuomaa treenien jälkeen, ja se kyllä tuntuu auttavan. Viime viikolla ostin uutta makua, jonka raikkauteen ihastuin aiempien mansikan ja suklaan jälkeen; lemon-cheesecake!

Kuntosalilla treenaaminen on minulle ensisijaisesti oman kehon kunnossapitoa, ja se tuottaa mielettömän hyvän olon sekä henkisesti että fyysisesti. Minulla ei ole harjoittelussani minkäänlaisia laihdutus- tai lihaksenkasvatustavoitteita; toki on vain plussaa, mikäli kroppa kiinteytyy treenin tuloksena ja näyttää sporttisemmalta. Mutta ulkoisten syiden takia minä en tätä tee. Parasta on se sisäinen mahtava fiilis, kun on saanut haastaa itseään ja kokeilla fyysisiä rajojaan. En siis varsinaisesti ole mikään fitnesspirkko, mutta salitreenaaminen on näiden kolmen vuoden aikana vaikuttanut kokonaisvaltaiseen hyvinvointiini kyllä tosi paljon, enkä siksi haluaisi tinkiä viikottaisista treenikerroistani. On ihanaa, kun treenaamisesta on tullut tapa, jota ilman ei halua olla ja jota kaipaa pidemmän tauon jälkeen, jos vaikka on ollut kipeänä. Jos vertaan sekä fyysistä että henkistä kuntoani ja mielentilaani entiseen, näinä vuosina on kyllä tapahtunut runsaasti muutosta parempaan. Erityisesti viimeisen vuoden aikana, kun ruokavaliotakin vähän tarkistettiin treeniä tukevaksi. Siitä hyvän olon fiiliksestä en halua luopua tulevaisuudessakaan.


 Mieltä piristi tänä viikonloppuna myös ensilumi!


Ylempänä aamuinen pihamme (pyörä olisi ollut hyvä viedä eilen lumisateen alkaessa varastoon, mutta enpä ollut kotona) ja alempana iltahämärää salilta palatessa.



Mainiota alkavaa viikkoa! Pitäkää itsestänne huolta, henkisesti ja fyysisesti!

2 kommenttia:

  1. Oletpa jaksanut käydä säntillisesti jo noin kauan salilla, tosin ymmärrän todella hyvin sen oman hetken tarpeen. Itse huomaan kyllä kun ei ole päässyt treenaamaan ollenkaan niin ei sitä henkisestikään jaksa. Nyt kun alkaa leikkaushaavat parantumaan ainakin päälisin puolin kunnolla ja pelkkä venyttäminen ei satu niin alan taas pikkuhiljaa aloittaman treenaamisen ensin joogan ja pitkien kävelyiden muodossa. Oikein mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siitä vain kumman nopeasti tulee tapa, jota ilman ei halua olla. Hurjasti liikunta vaan vaikuttaa vireyteen ja mielentilaan - ei siitä pääse mihinkään. Tsemppiä sinullekin treenailuihin!

      Poista