Kevät!

Mistä tietää, että on kevät? Siitä, että kun illalla tulee töistä kotiin, on valoisaa. Siitä, että iltaisin töiden jälkeen jaksaisi jopa vielä lähteä johonkin. Siitä, että on voinut jo kulkea kuivilla kaduilla kangastennarit jalassa. Ja siitä, että yhtäkkiä minuun iskee pakottava tarve istuttaa yrttejä.

Olin jo suunnitellut, etten tänä vuonna istuttaisi mitään yrttejä, koska kesäkuun ajan en pysty niistä täällä koti-Suomessa huolehtimaan. Viime viikolla huomasin kuitenkin täyttäneeni usean kukkaruukun mullalla ja erinäisillä siemenillä. Eilen sain idean kokeilla myös yhtä uutta juttua: chilin kasvattamista alusta asti.

Viime vuosina olen ostanut kaupasta chilipuun, jossa on ollut muutama chili valmiina, ja joka on tuottanut satoa vielä lisääkin. Ne ovat olleet tosi helppoja ja kivoja. Tällä kertaa päätin kuitenkin kokeilla kasvattaa chiliä ihan alusta asti itse jääkaapista löytyneen chilinpätkän sisältä kaavituista siemenistä. Annoin siementen kuivua yön yli levällään, ja aamulla istutin ne kukkaruukkuun. En tiedä montako siementä oikeasti pitäisi laittaa, mutta laitoin niitä ihan reilulla kädellä.

Saa nähdä mitä tulee vai tuleeko mitään! Chiliruukku pääsi ikkunalaudalle yrttien kaveriksi. Isosta harmaasta ruukusta näköjään kurkistaakin jo useampi pikku yrtinalku (ei mitään hajua mitä ne ovat, koska tuohon ruukkuun laitoin neljää erilaista, joita en ole ennen edes kasvattanut). Ja vasemmanpuolimmainen on kaupasta ostettu basilika, jonka istutin ruukkuun. Ei siis vielä ihan omaa satoa!

Minulla on nyt maailman hienoin kastelukannu, kun mama antoi jo kauan ihailemani punaisen emalipannunsa minun huostaani. Kahvia en juo, ja teekin valmistuu niin kätevästi vedenkeittimellä, että punainen pannu sai uuden käyttötarkoituksen ja toimii siinä aivan mahtavasti!